Hanke ja hedelmät loppuseminaarissa
Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään -hanke järjesti 21.11.2019 loppuseminaarin. Paikalla oli yli 80 kuulijaa.
Yleisössä oli kuulijoita eri oppilaitoksista (toinen aste ja AMK), TE-toimistosta, maahanmuuttajien kanssa työskentelevistä järjestöistä ja osaamiskeskuksista. Mukana oli myös Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään -hankkeen entisiä opiskelijoita ja yhtenä isona ryhmänä Metropolia Ammattikorkeakoulusta tullut 25 opiskelijan ryhmä, joka oli juuri aloittanut sosiaali- ja terveysalan AMK-opintoihin valmentavan koulutuksen.
Tervetuloa Helsinkiin töihin!
Sami Kivelän puheenvuoron otsikko oli ”Sinun osaamisesi on tärkeää”. Maahan muuttavien tarvetta perustellaan usein yhteiskunnan kestävyysvajeella ja ikääntyvien määrän lisääntymisellä, mutta nyt Sami puheesta välittyi yksilön oikeus omiin koulutusvalintoihinsa.
Minna Lehikoinen, työvoimasuunnittelija, kertoi Helsingin soten laajoista mahdollisuuksista työllistyä sekä oppisopimuskoulutuksista ja täydennyskoulutuspoluista ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneille. Minnan mukaan vieraskielisen henkilöstön merkitys on Helsingille tärkeä ja tavoitteena on, että henkilöstössä olisi vieraskielisiä samassa suhteessa kuin heitä on Helsingissä asukkaana.
Hankkeen hedelmät ja kovalla taistelulla voittoon
Halusimme tuoda seminaarissa esille ennen kaikkea entiset hankeopiskelijat – eli hankkeen hedelmät, kuten eräs opiskelija on kuvaillut Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään -hankkeen merkitystä. Seminaarissa puhuneet opiskelijat ovat onnistuneet opiskeluhaaveissaan ja päässeet opiskelemaan sairaanhoitajaksi tai sosionomiksi. Jokaisella puhujista on erilainen tausta, mutta kaikilla on tähtäimessä saada tutkinto Diakista.
Virginia Brilhante opiskeli 4 kuukautta SDO:ssa kunnes hänet löydettiin hankkeeseen opiskelijaksi, ja nyt hän on sairaanhoitajaopiskelija. Virginia Brilhantella on taustallaan tietotekniikan ja lääketieteen soveltavan bioinformatiikan opinnot. Virginia on ollut viimeisimpänä viisi vuotta töissä Helsingin yliopistossa tutkijana, mutta hän halusi laajentaa omaa osaamistaan käytännönläheisempään ammattiin. Virginian motto opinnoissa on ”mitä kovempi taistelu sitä suurempi voitto”.
Hankkeessa toteutettua mentorointia oli esittelemässä Natalia Särkkä, Diakin sosionomiopiskelija, joka koordinoi yhden kauden hankkeen mentoritoimintaa. Natalia on myös hankkeen entinen opiskelija.
Kati Faid opiskelee Diakin avoimessa AMK:ssa, ja hän korosti aktiivisuutta kaikessa – niin muiden opiskelijoiden kanssa verkostoitumisessa kuin myös mentoritoiminnassa, koska aina voi oppia uutta.
Viimeisenä seminaarissa oli puhumassa jo pidempään Suomessa asunut ja sosiaali- ja opetusalalla työskennellyt Doinita Negruti. Doinitan puhuessa yleisö ei nukahtanut ja saimme kuulla varsinaisen sankaritarinan naisesta, joka on tehnyt opiskeluja töiden ohella. Doinita on opiskellut Diakista sosionomiksi valmistumisensa jälkeen (v. 2006) ylemmän AMK-tutkinnon sekä tehnyt opettajaksi ja opinto-ohjaajaksi pätevöittäneet tutkinnot.
AMK-pajamalli ja ohjausmateriaalit
Hanke esitteli seminaarissa AMK-pajamallin – valmentavan koulutuksen ”kevytmallin” – joka toteutettiin hankkeen aikana neljä kertaa ja jonka todettiin sopivan hyvin AMK-opintoihin tutustumiseen esim. lähihoitajaopiskelijoille tai jo työelämässä oleville.
Esittelimme seminaarissa myös maahanmuuttajaopiskelijoiden harjoitteluun tarkoitetut ohjausmateriaalit. Ohjausmateriaalit sopivat niin AMK-opiskelijoiden kuin myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen harjoitteluita tukemaan.
Dialoginen ohjaus ammatillisen kehittymisen tukena – Työpaikkaohjaajan oppaan avulla ohjaaja voi tulla tietoisemmaksi omista ohjaustaidoistaan. Opas keskittyy dialogitaitoihin ja niiden kehittämiseen sekä kunnioittavaan ja reflektiiviseen kohtaamiseen.
Opiskelijan ja ohjauksen työkirjojen pääpaino on opiskelijan reflektiotaitojen kehittämisessä. Työkirjan avulla opiskelija kehittää reflektiivistä ajatteluaan ja jäsentää oppimaansa. Opiskelija arvioi omaa kielitaitoaan ja pärjäämistään asiakastyössä.
Ohjaajan työkirja on ohjausprosessin käytännöllinen apuväline, ja siinä on osaltaan samoja kysymyksiä kuin opiskelijan työkirjassa. Työkirja ohjeistaa mm. antamaan palautetta kielitaidosta kohdennetusti (puhuminen asiakkaiden kanssa ja puhuminen työyhteisössä, kirjoittaminen, puhelimessa puhuminen).
Oppaan ja työkirjan voi ladata ilmaiseksi hankkeen internetsivulta.